mahdollisuus unperceived existenceEdit
jokin Voi olla olemassa ilman, että koettu tietoisuus? – esim. ” onko ääni vain ääni, Jos ihminen kuulee sen?”Välittömin filosofinen aihe, että arvoitus esittelee liittyy olemassaolon puun (ja ääni se tuottaa) ulkopuolella ihmisen käsitys. Jos kukaan ei ole näkemässä, kuulemassa, koskettamassa tai haistamassa puuta, niin miten sen voisi sanoa olevan olemassa? Mitä on sanoa, että se on olemassa, kun tällaista olemassaoloa ei tunneta?, Tieteellisestä näkökulmasta se on tietenkin olemassa. Ihmiset pystyvät hahmottamaan sen. George Berkeley kehitti 1700-luvulla subjektiivista idealismia, metafyysistä teoriaa, joka vastasi näihin kysymyksiin, keksittiin kuuluisasti, että ”on koettava”. Nykyään metafyysikot ovat jakautuneet. Mukaan aineen teoria, aine on eri asia kuin sen ominaisuuksia, kun mukaan nippu teoria, esine on vain sen tunteen tiedot. Äänen määritelmä, yksinkertaistettu, on kuultava melu. Puu pitää ääntä, vaikka kukaan ei sitä kuulisikaan, koska se olisi voinut kuulua.,
vastaus tähän kysymykseen riippuu äänen määritelmästä. Koska ääntä ei ole olemassa ilman, että kuulemme sitä, ääntä ei ole, jos emme kuule sitä. Puun kaatuessa liike kuitenkin häiritsee ilmaa ja lähettää ilmaan aaltoja. Tämä fysikaalinen ilmiö, jota voidaan mitata välineiden muut kuin meidän korvat on olemassa riippumatta ihmisen käsitys (näkö tai kuulo ) sitä., Koota, vaikka puu kaatuu saarella lähettää pois ilman aaltoja, se ei tuota ääntä, jos kukaan ihminen on majoitusliike, etäisyys, jossa ilma aallot ovat tarpeeksi vahva ihminen hahmottaa niitä.
Tietoa huomaamatta worldEdit
voimme olettaa huomaamatta maailma toimii samoin kuin havaitun maailman? – esim. ” vaikuttaako havainnointi lopputulokseen?”
vastaavaan kysymykseen ei liity, tapahtuuko havaitsematon tapahtuma ennustettavasti, kuten se tapahtuu, kun sitä havaitaan., Antropinen periaate viittaa siihen, että havaitsija voi juuri olemassaolonsa aikana tyrkyttää havaittua todellisuutta.Kuitenkin, useimmat ihmiset, sekä tutkijat olettaa, että tarkkailija ei muutu, onko puu-lasku aiheuttaa ääntä tai ei, mutta tämä on mahdoton vaatimus todistaa. Kuitenkin, monet tutkijat väittävät, että todella huomaamatta tapahtuma on sellainen, joka tajuaa, ei vaikutusta (luojana ei tietoa) muut (jos ” muu ” voisi olla esim., ihminen, ääni-tallennin tai rock), se siis voi olla mitään perintö nykyisessä (tai jatkuva) laajempi fyysinen maailmankaikkeus., Silloin voidaan todeta, että havaitsematon tapahtuma oli täysin samanlainen kuin tapahtuma, jota ei tapahtunut lainkaan. Tietenkin se, että puu tunnetaan, on muuttunut valtion ’pystyssä’ ja ’laskenut’ tarkoittaa, että tapahtuma on havaittu kysyä ollenkaan – vaikka vain pitäisi kuuro sivustakatsoja.,vuokra viittaus tähän arvoitukseen, että:
Jos miehet lakannut olemasta ääni olisi edelleen matkustaa, ja raskas elimet, jotka putoavat maahan täsmälleen samalla tavalla, vaikka ex hypothesi ei olisi, kukaan ei tiedä sitä.
Tämän olemassaolon havaitsematta real on olennainen Bhaskar on ontologia, joka väittää (oppositiossa eri kantoja positivismi, joka on hallinnut sekä luonnon-ja yhteiskuntatieteissä vuosisadan), että ’todellinen rakenteet ovat olemassa riippumatta ja ovat usein epätahdissa kanssa todellinen kuvioita tapahtumia’., Yhteiskuntatieteissä tämä on tehnyt hänen lähestymistapa suosittu keskuudessa nykyajan Marxilaiset — erityisesti Alex Callinicos – jotka postulate olemassaolon todellinen sosiaaliset voimat ja rakenteet, jotka eivät aina välttämättä ole havaittavissa.
erilaisuuden tunne ja realityEdit
Mikä on ero sen välillä, mitä jokin on, ja miten se näkyy? – esim.,, ”ääni on paineen muutosta, joka etenee läpi asiassa kuin aalto”
Ehkä tärkein aihe arvoitus tarjoaa on jako käsitys objektin ja miten esine todella on. Jos puu on olemassa havainnon ulkopuolella, emme voi mitenkään tietää, että puu on olemassa. Mitä me siis tarkoitamme ’olemassaololla’, mikä on havaintokyvyn ja todellisuuden välinen ero? Ihmiset voivat myös sanoa, että jos puu on olemassa havainnon ulkopuolella (kuten maalaisjärki sanelisi), se tuottaa ääniaaltoja., Nämä ääniaallot eivät kuitenkaan varsinaisesti kuulosta miltään. Ääni sellaisena kuin se mekaanisesti ymmärretään tapahtuu, mutta ääni sellaisena kuin se ymmärretään aistimuksella ei tapahdu. Miten siis tiedetään, että’ ääni sellaisena kuin se mekaanisesti ymmärretään ’ tapahtuu, jos tuota ääntä ei havaita?