HĂ€n söisi ÀÀnekkÀÀsti aikana Platonin luokat đđ„. HĂ€n jakoi tĂ€hteitĂ€ koirien kanssa đ¶. HĂ€n pissasi minne halusi đŠ. HĂ€n nukkui siellĂ€ missĂ€ oli đŽ. NĂ€istĂ€ ja muista vastaavista syistĂ€ Diogenes kutsuttiin yhdeksi Kreikan viisaimmista filosofeistađ§.
Diogenes syntyi 400 eaa Sinopessa (syrjĂ€isessĂ€ kreikkalaisessa siirtokunnassa). Nuoruudessaan hĂ€n työskenteli minttuvaluuttana isĂ€nsĂ€ kanssa Sinopelle., Kaksikko vÀÀrensi lyömiÀÀn valuuttoja ja joutui maanpakoon sen takia. Diogenes matkusti, kunnes asettui asumaan kerjĂ€lĂ€isenĂ€ suosittuun Ateenaan Kreikkaan. Miksi? ïž ïž
Diogenes oli aikanaan hyvin ristiriitainen hahmo. HĂ€n olisi voinut saada töitĂ€. Löysin vaihtokaupan. HĂ€n pÀÀsi yhteiskuntaan. Sen sijaan Diogenes heitti pois kaiken omaisuutensa suurella halukkuudella. HĂ€n jopa silloin, kun hĂ€n teki” kotipaikkansa ” savitynnyriin (pithos); kuitenkin syö ja nukkuu missĂ€ tahansa hĂ€n valitsi. TĂ€mĂ€ oli kanteen elÀÀ puhdasta onnellisuutta sen sijaan, ettĂ€ jatkuvasti uudelleen saada se., đ
hĂ€nen oivalluksensa jĂ€tti ihmiset tyrmistyneiksi ja hĂ€nen nokkeluutensa oli nopeampaa kuin miekan vetĂ€minen â. HĂ€n uskoi teoriaan. HĂ€nen elĂ€mĂ€ntyylinsĂ€ nolasi yhteiskunnan ja sÀÀnnöt. Diogenes ei harjoittanut uskontoa eikĂ€ perinnettĂ€. HĂ€n oli maailman kansalainen, ei hallitus.
Diogenes ”koira” elĂ€isi filosofisilla tavoilla, jotka vastustaisivat luokkien opettamista, kuten useimmat filosofit sitoutuisivat. Lampun kantaminen pĂ€ivĂ€n aikana avoimena rehellisen miehen etsinnĂ€ssĂ€ oli usein esillĂ€ ollut teko. HĂ€net tunnetaan cojoneista. Diogenes ei pelĂ€nnyt puhua ajatuksiaan, kun tunsi tarvetta., Sanotaan, ettĂ€ hĂ€n puhui smackille Aleksanteri Suurelle (joka oli kuningas) siitĂ€, ettĂ€ hĂ€n joutui epĂ€röimĂ€ttĂ€ auringonvalonsa tielle. lololol đ€Łđ
vangiksi merirosvot ja myydÀÀn orjaksi ei lopettaa matkansa. Ohimennen filosofi Laatikot, Korintissa, hĂ€nen filosofian Kyynisyys teki, se on tapa yksi tunnetuimmista koulut, kreikkalainen Filosofia (School of Stoalaisuus). Filosofioihin kuului mÀÀrĂ€yksiĂ€ ja sÀÀntöjĂ€, jotka lupasivat onnea. Kyyninen filosofia ei tehnyt samoin., Voit lukea hyvĂ€n pĂ€tkĂ€n kyynisestĂ€ filosofiasta katso tĂ€mĂ€ artikkeli kirjoittanut fellow bloggaaja Leighton Peart alkaen Medium.com đ đ